Liputusohje
Perusteet ja käyttöoikeus 
1. Sen lisäksi, mitä laissa Suomen lipusta (380/26.5.1978), asetuksessa
liputuksesta Suomen lipulla (383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) sekä asetuksessa huvialusten lipuista (292/18.3.1983) määrätään, noudatetaan tätä liputusohjetta.
2. Merenkulkuhallituksen veneily-yhdistykselle vahvistama erikoislippu, jäljempänä pursiseuralippu, on Suomen kansallislipun veroinen.
3. Veneily-yhdistyksen rekisteriin merkitty vene saa käyttää perälippuna pursiseuralippua edellyttäen, että veneen haltija on sellaisen rekisteröidyn suomalaisen veneily-yhdistyksen jäsen, jolle on myönnetty pursiseuralipun käyttöoikeus. Perälippuna käytetään sen yhdistyksen lippua, jonka rekisteriin vene on merkitty, tai tavallista Suomen lippua.
4. Asetuksessa mainittuja kommodorin viiriä, varakommodorin viiriä, veneenomistajan viiriä, kilpailulautakunnan lippua ja kunniajäsenen lippua ei saa käyttää perälipun paikalla.
Lipun paikka ja koko
5. Perälipun paikka on veneen peräosassa 10°-15° peräänpäin kallistetussa lipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella.
Perälippua voidaan myös pitää purjehduksen aikana kahvelissa tai useampimastoisessa veneessä mesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa.
Moottoriveneessä lippua pidetään joko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussa kahvelissa.
6. Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa:
| Veneen pituus | Lipun koko | Lipputangon pituus |
| alle 7 m | 33 x 54 cm tai 44 x 72 cm | 80 cm tai 100 cm |
| 7 - 10 m | 55 x 90 cm | 120 cm |
| 10 - 12 m | 66 x 108 cm | 145 cm |
| 12 - 15 m | 80 x 131 cm | 175 cmn |
| yli 15 m | 100 x 163 cm | 210 cm |
Perälipputangon huipun pystyetäisyyden kannesta tulisi olla vähintään 10 cm pitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas ja ehjä.
Liputus
7. Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti:
- kulussa oltaessa koko ajan vuorokaudenajasta riippumatta
- muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 asti. Juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön.
Purjehduksen aikana tulisi erityisesti huolehtia, että lippu on nostettuna
- satamaan saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä
- vieraassa satamassa oltaessa
- kohdattaessa toinen vene
- kohdattaessa sota- tai muu viranomaisalus sekä ohitettaessa merivartio-, tulli- tai luotsiasema tai rannikkolinnake.
Miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua.
Ulkomaanpurjehduksella voidaan noudattaa maan tapaa, vaikka se poikkeaisi näistä ohjeista.
8. Suomen aluevesillä järjestettävissä kilpailuissa lipun käytöstä määrätään kilpailuohjeissa. Jos osakin kilpailureitistä ulottuu kansainvälisille tai toisen valtion vesialueille, on perälippu pidettävä koko ajan nostettuna.
9. Maissa pursiseuralippua pidetään nostettuna yhdistyksen käytössä olevissa kiinteistöissä kevään lipunnoston ja syksyn lipunlaskun välisenä aikana noudattaen virallisessa liputusohjeessa (asetus 383/26.5.1978 ja sen muutos 187/22.3.1996) annettuja lipunnosto- ja lipunlaskuaikoja.
Lipputervehdys
10. Kulussa oleva vene voi tervehtiä sota-alusta, jossa on päällikkyysviiri, taikka venettä, jossa on lippu.
Lipputervehdys suoritetaan vain lähietäisyyksillä ja olosuhteiden salliessa.
11. Lipputervehdyksessä lippu lasketaan rauhallisesti partaan tasalle ja odotetaan, kunnes tervehdittävä on vastannut, jonka jälkeen lippu nostetaan jälleen ylös. Lipputervehdys voidaan tehdä myös irrottamalla lipputanko lippuineen telineestään, kallistamalla se vaakatasoon vanaveden suuntaan ja asettamalla se jälleen paikalleen sen jälkeen kun tervehdykseen on vastattu.
Juhlaliputus
12. Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä, taikka muissa juhlallisissa tilaisuuksissa.
13. Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään.
Viestilippujen järjestys on keulasta lukien A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri.
14. Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä.
Suruliputus
15. Vene voi suruliputtaa aiheen ilmaantuessa pitämällä perälipun laskettuna selvästi lipputangon huipusta tai kahvelin nokasta alaspäin. Lippu nostetaan ylös ennen suruliputuksen aloittamista ja se päätettäessä.
16. Vene suruliputtaa vain ollessaan kiinnittyneenä, paitsi jos veneessä on vainaja, jolloin suruliputetaan myös kulussa.
Vieraan maan lippu
17. Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu ns. kohteliaisuuslippuna styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan.
Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä, vaan ne siirretään paapuurin saalinkiin.
Vain yhden maan kohteliaisuuslippu saa kerrallaan olla nostettuna.
18. Kohteliaisuuslippu nostetaan joko jätettäessä viimeinen kotimaan satama tai ylitettäessä raja, ja lasketaan saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. Vastaavasti menetellään, jos matkan aikana käydään useammassa maassa.
Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen.
19. Purjehdittaessa ulkomailla vieraan maan lipun alla voi suomalainen veneilijä osoittaa kansallisuutensa nostamalla Suomen pienoislipun paapuurin saalingin alle kohteliaisuuslipun tavoin.
Vastaavasti voi ulkomaalainen veneilijä nostaa oman maansa pienoislipun paapuurin saalinkiin purjehtiessaan Suomessa Suomen lipun alla.
20. Jos suomalaisessa veneessä Suomessa on ulkomaalainen vieras, voidaan hänelle osoittaa kohteliaisuutta nostamalla hänen maansa pienoislippu paapuurin saalinkiin kohteliaisuuslipun tavoin.
Viirit
21. Viirejä ovat arvojärjestyksessä
- perälipusta johdetut viirit ja liput
- liittojen ja yhdistysten vahvistetut liput ja viirit
- henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit.
Näiden lisäksi on käyttöön yleistynyt erilaisia tunnus- ja mainosviirejä.
22. Viirit nostetaan pääsääntöisesti styyrpuurin saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Paapuurin saalinki on merkinantosaalinki, jonne nostetaan viestiliput (Q-lippu, A-lippu yms).
Viirejä voidaan pitää ylhäällä koko purjehduskauden ajan noudattaen kuitenkin ao. yhdistyksen sääntöjä.
Veneessä pidetään sen kulussa ollessa nostettuna vain niitä viirejä, joita veneen päällikkö on oikeutettu käyttämään.
Kerrallaan pidetään nostettuna enintään kolme viiriä, ja niiden on oltava puhtaita ja ehjiä.
Kohteliaisuuslippu ei ole viiri, ja se on aina omassa saalingissaan yksin.
23. Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. Veneen päällikkö voi kuitenkin poiketa siitä ottaen huomioon viirien tarkoituksen ja merkityksen.
24. Yhdistykset ja yhteisöt voivat antaa lisäohjeita omien viiriensä käytöstä.
(Tämän liputusohjeen teksti on pääosin lainattu SPV:n sivuilta.)